Eurooppalaiset pankit ovat edelleen aliarvostettuja vahvasta kannattavuudesta huolimatta
Eurooppalaiset pankit ovat viime vuosien aikana parantaneet kannattavuuttaan merkittävästi, mutta niiden osakekurssit eivät ole täysin seuranneet mukana. Monet suuret eurooppalaiset pankit käyvät edelleen kauppaa alle oman pääoman kirja-arvonsa (P/B < 1), kun taas Yhdysvalloissa pankkien osakekurssit ovat keskimäärin noin 1,4-kertaisia omaan pääomaan nähden. Tämä arvostusero on merkittävä etenkin siksi, että eurooppalaisten pankkien kannattavuus esimerkiksi oman pääoman tuotto on nykyään vertailukelpoinen yhdysvaltalaisten pankkien kanssa. Toisin sanoen markkina aliarvioi yhä eurooppalaispankkien tuloskunnon suhteessa niiden kollegoihin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja Australiassa.
Trumpin tullishokki ravisutti markkinoita
Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump aiheutti markkinoille äkkijyrkän myllerryksen uhkaamalla asettaa 50 %:n tullimaksut EU:sta tuotaville tavaroille 1. kesäkuuta alkaen. Trumpin yllättävä ilmoitus sosiaalisessa mediassa säikäytti sijoittajat ja pysäytti riskinoton kuin seinään. Euroopan laaja Stoxx 600 -osakeindeksi kääntyi jyrkkään 2 % laskuun, ja erityisesti auto- ja pankkiosakkeet sukelsivat Trumpin kommentin myötä reilusti yli 3 % päivätasolla. Useiden eurooppalaisten pankkien kurssit olivatkin tänään noin 4 % miinuksella, mikä kuvastaa herkkää markkinatunnelmaa politiikan heilahtelujen keskellä.
Vahvat tulokset ja ennätykselliset pääomanpalautukset
Lyhyen aikavälin markkinaliikkeistä huolimatta eurooppalaisten pankkien liiketoiminnan perusteet (fundamentit) ovat säilyneet vahvoina. Pankkien taseet ovat terveitä ja voitot kasvussa, mikä mahdollistaa ennätykselliset pääomanpalautukset omistajille. Arvioiden mukaan Euroopan pankkisektori jakaa vuoden 2025 aikana yhteensä noin 123 miljardia euroa osinkoina ja omien osakkeiden takaisinostoina. Tämä olisi jo toinen peräkkäinen vuosi, kun palautukset yltävät vastaavalle huipputasolle, mikä kertoo pankkien vahvasta tuloksentekokyvystä ja ylimääräisen pääoman tehokkaasta hyödyntämisestä omistajien hyväksi. Monien eurooppalaispankkien oman pääoman tuotot ovat nousseet kaksinumeroisiin prosenttilukuihin, ja vakavaraisuus säilyy vahvana, joten ne pystyvät jatkossakin maksamaan osinkoja ja tekemään osakkeiden takaisinostoja kestävällä pohjalla.
Korkojen nousu ja vahvistuva euro tukevat pankkisektoria
Koronousu kääntää vihdoin tuulia eurooppalaisten pankkien eduksi. Vuosiin jatkunut matalien tai negatiivisten korkojen kausi on päättynyt, ja korkotaso on nousussa Euroopassa. Esimerkiksi Saksan 10-vuotisen valtionlainan (Bund) tuoton odotetaan nousevan asteittain noin 3,5 % tasolle vuoteen 2026 mennessä. Jopa 4 %:n korkotaso on analyysitalo Aviva Investorsin mukaan täysin mahdollinen skenaario lähivuosina. Korkojen nousu näkyy suoraan pankkien tuloksissa: pankkien korkokate eli lainojen ja talletusten korkomarginaali levenee, kun korot nousevat. On arvioitu, että 100 korkopisteen (1,0 prosenttiyksikön) samansuuntainen nousu korkokäyrässä kasvattaisi eurooppalaisten pankkien tuloksia keskimäärin noin 8 %. Tämä tekee korkojen asteittaisesta noususta merkittävän tulosajurin pankkisektorille.
Valuuttapuolella euron vahvistuminen antaa lisätukea eurooppalaispankeille. EUR/USD-valuuttakurssin ennakoidaan nousevan kohti 1,20 tasoa seuraavan 12 kuukauden aikana. Vahvempi euro kertoo markkinoiden luottamuksesta euroalueen talousnäkymiin ja suhteelliseen vahvuuteen. Lisäksi eurooppalaispankkien dollarialtistus on varsin rajallinen, joten Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ei merkittävästi heikennä niiden tuloksia. Päinvastoin, kotimarkkinakeskeisyys yhdistettynä vahvistuvaan euroon suojaa pankkeja valuuttakurssien haittavaikutuksilta ja tukee vakaata toimintaympäristöä.
Edulliset arvostustasot kansainvälisessä vertailussa
Parantuneista tuloksista ja suotuisasta toimintaympäristöstä huolimatta eurooppalaiset pankit arvostetaan selvästi alemmille tunnusluvuille verrattuna moniin ulkomaisiin kilpailijoihin. Usea suuri eurooppalainen pankki treidaa edelleen vain noin 6–9-kertaisella ensi vuoden ennustetulla tuloksellaan (P/E 6–9×), mikä on matalampi kuin pankkien historialliset keskiarvot. Alla muutamia esimerkkejä arvostustasoista:
- Nordea: noin 9× ensi vuoden tulosennusteesta
- ING: noin 8×
- Banco Santander: noin 7×
- Barclays: noin 6×
Vertailun vuoksi eräät muut suuret pankit maailmalla noteerataan selvästi korkeammilla kertoimilla:
- Bank of America (Yhdysvallat): noin 10× ensi vuoden tuloksesta
- Wells Fargo (Yhdysvallat): noin 11×
- Mitsubishi UFJ (Japani): noin 10×
Toisin sanoen eurooppalaispankkien osakkeet hinnoitellaan yhä merkittävällä alennuksella sekä niiden omiin historiallisiin arvostustasoihin nähden että suhteessa esimerkiksi yhdysvaltalaisiin ja japanilaisiin verrokkeihin. Tämä tarjoaa houkuttelevan tuottopotentiaalin sijoittajille, mikäli arvostusero alkaa kuroutua umpeen.
Näkymät: arvostuskuilu kaventumassa?
Mistä eurooppalaisten pankkien alhaiset arvostukset johtuvat, ja voisivatko ne korjaantua? Markkinat ovat pitkään hinnoitelleet eurooppalaispankkeihin rakenteellisia huolia: heikompaa pitkän aikavälin kannattavuutta, tiukkaa sääntelyä sekä makrotalouden epävarmuuksia, joilta esimerkiksi Yhdysvaltain ja Aasian pankkisektorit ovat paljolti välttyneet. Nyt toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut eurooppalaispankeille suotuisammaksi. Euroalueen korot eivät enää ole negatiivisia, vaan nousussa, mikä parantaa pankkien perusbisneksen tuottoja. Pääomanpalautukset osakkeenomistajille ovat selvästi kiihtyneet, mikä lisää luottamusta pankkisektoriin. Myös luottolaatu on pysynyt kauttaaltaan vahvana, pankkien ongelmaluottojen määrä on matala ja vakavaraisuus hyvällä tasolla. Lisäksi odotettavissa on talouskasvua tukevia toimia Euroopassa vuosina 2026–2027, mikä kohentaa pankkien toimintaympäristöä entisestään.
Näiden tekijöiden valossa on yhä perustellumpaa odottaa, että eurooppalaisten pankkien ja muiden maiden pankkien välinen arvostuskuilu alkaa ajan myötä kaventua. Kun pankkien tulokset ovat vahvoja ja toimintaympäristön vastatuulet hellittävät, sijoittajien luottamus sektoriin voi palautua. Arvostuseron kaventuminen tarkoittaisi eurooppalaispankkien osakkeille nousuvaraa, jos markkina alkaa uudelleen hinnoitella niitä lähemmäs globaaleja verrokkeja.
Trumpin tullipuheet – uhka vai mahdollisuus?
Vaikka Trumpin 50 % tulliuho on herättänyt ymmärrettävää huolta markkinoilla, on tärkeää tarkastella asiaa myös historiallisesta näkökulmasta. Trump on tunnettu neuvottelutaktiikastaan, jossa kovat uhkaukset toimivat keinona saada vastapuoli reagoimaan, ei välttämättä ennakkoilmoituksena pysyvistä toimista. Aiemminkin hänen tullipuheensa ovat usein lieventyneet toteutusvaiheessa tai jääneet kokonaan toteutumatta. Mikäli tullipelot edelleen painavat eurooppalaisten pankkien arvostuksia lyhyellä aikavälillä, se voi muodostaa mahdollisuuden pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kun fundamentit kuten vakavaraisuus, luottolaatu ja pääomanpalautukset pysyvät kunnossa, lasku luo houkuttelevan hetken lisätä painoa laadukkaisiin, aliarvostettuihin toimijoihin. Trumpin retoriikka voi siis olla enemmän hälyä kuin sisältöä ja juuri se luo oston paikkoja niille, jotka katsovat pintaa syvemmälle.
Epävarmuustekijät huomioitava
On kuitenkin syytä muistaa, että markkinoihin liittyy aina epävarmuustekijöitä. Poliittiset yllätykset voivat heiluttaa sijoittajaluottamusta lyhyellä aikavälillä. Trumpin tuore uhkaus 50 %:n tulleista EU-tuotteille on tästä hyvä esimerkki, vastaavat odottamattomat ulostulot voivat hetkellisesti painaa kursseja ja lisätä epävarmuutta. Yhdysvaltojen kauppapolitiikan suunnan ennustaminen on vaikeaa, eikä kukaan tiedä varmasti, kauanko mahdollinen laskumarkkina kestää tai kuinka syväksi notkahdus muodostuu. Sijoittajan kannalta oleellisinta onkin keskittyä fundamentteihin: pankkien vakavaraisuuteen, tuloskehitykseen ja pitkän aikavälin näkymiin, jotka tämänhetkisestä hälystä huolimatta pysyvät suotuisina. Tässä tilanteessa ei tarvitse kiirehtiä, usein paras tapa rakentaa positio on ostaa rauhassa vaiheittain, hyödyntäen mahdolliset lyhytaikaiset notkahdukset osana pitkäjänteistä strategiaa.
Tämä uutiskirje ei sisällä sijoitussuosituksia eikä sitä tule tulkita kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Kirjoitus edustaa kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, jotka voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Sijoittamiseen liittyy riskejä, ja jokaisen sijoittajan tulee tehdä omat päätöksensä huolellisen harkinnan ja tarvittaessa asiantuntevan neuvon perusteella. Ei sijoitusneuvontaa.